tiistai 21. huhtikuuta 2015

A TATTOO?

Mä haluaisin tatutoinnin. Jonkun pienen ja kauniin tekstin. Mutta minne? Ei aavistustakaan. Kokosin Pinterestin ihanasta haavemaailmasta kollaasin, jossa näkyy melkein kaikki kohdat, jotka ovat ehdolla. Mulla on semmonen ajatus, että en ota sitä kovin näkyvälle paikalle. En tiedä tuleeko se siitä, etten oo riittävän ronski tyyliltäni, vai siitä, että oon jostain suunnasta vähän konservatiivinen. Tai sitten siitä, että äiti sanoo niin oman kokemuksensa kautta. How knows - se on kuitenkin ensimmäinen kriteeri. 
Jotenkin silti tekstin ottaminen käteen houkuttelee. Se ei näkyisi kokoaikaa, vaan silloin tällöin. Se ehkä toisi mulle sitä jotai, särmää? Mutta haluanko, että se joku on sitten joka asussa ja juhlassa. Kun en oikein tiedä. Ehkä kaikkialla muualla, paitsi omissa häissäni.
Niska menee samaan kategoriaan, vaikka kaunis paikka sekin. Jäljelle jää kylki, jalka ja alaselkä. Niistä mä varmaan tuun päättämään. Ehkä kaikkein kaunein kohta itselläni olisi selkä. Juuri samaan kohtaan kuin kollaasin oikealla puolella alimassa kuvassa. 
Olisikohan se se? 















maanantai 6. huhtikuuta 2015

KAUPUNGISSA

 Heips! Oon asunut jo kolme kuukautta kaupungissa. Ai miltä on tuntunut? No pirun hyvältä! Ylempi kollaasi (btw, snapchat: viiviviiri) tiivistää kuluneet kuukaudet aika hyvin: hauskanpitoa kavereiden kanssa (kyllä, olen saanut kavereita, vaikka sitä aluksi vähän jännitin, haha!!), pal-jon opiskelua ja vähän vastapainoksi shoppailua. Oon siis kotiutunut erittäin hyvin. Mulla on kivaa, koulu on täyskymppi ja Lahtikin tuntuu ihan mukavalta paikalta. How great?
♥ Parasta kaupungissa asumisessa on se, että voi mennä milloin vaan elokuviin, ravintolaan syömään, hakemaan sokokselta tarjouksessa olevan ripsivärin tai istahtaa satamaan kivaan kahvilaan. Tai se, että voi hypätä junaan ja mennä vaikka Helsinkiin, ihan tosta noin vaan. Kyllä on kätevää!!!

  Tää muutto - kaupunki - toi mukanaan myös yhden vähän unohtuneen jutun. Nimittäin urheilun ja sen tuoman ilon. Voi kuinka mä olinkaan kaivannut sitä! Nyt mun arkeen kuuluu ainakin kolme treeniä. Oon ihan hurahtanut body pumppiin - ihan kun ois salilla ja ryhmäliikunnassa samaan aikaan! Hyvinä kakkosina tulee core-tunnit, jooga ja tietty se kuntosali. Pointsit Lamk Sportsille!! Ehkä mä ens syksynä raaskin ostaa ihan oikeen kuntosalijäsenyyden.. Näitten lisäksi oon hilpassu ton parin-kolmen kilsan koulumatkan melkeen joka aamu. Ihanan virkistävää. Melkeen vois hästätägätä tähän perään, et lovemylife, haha.  






tiistai 20. tammikuuta 2015

PIKKUKOTI

Tällä ollaan - kaupungissa! Tää on oikeestaan aika kivaa, tää yksinasuminen. Vaikkakin on tässä jo muutama semmonen a-p-u-a tilanne ollut, (esim. mihin ihmeeseen laitan kanankoivista jääneen rasvan.. Niin, tai ensimmäisen kouluaamun bussin missaaminen - miks sitä pitää erikseen viuhtoa haha, couldn't know..) mutta oon silti selvinny! Viime sunnuntaina tuli ensimmäistä kertaa vähän haikee olo, kun vaan Onni lähti kotiin ja mä jäin tänne. Mutta hyvin on arki lähtenyt rullaamaan. Koulu alkoi ihanan pehmeesti (viettelen tässä vapaapäivää) ja huomenna tanssitaan haalareissa. Ainiin, ja on mulla aika ihana pikkukotikin. Eikö niin!!















torstai 18. joulukuuta 2014

DIDRIKSONS


Ehkä paras ostos pitkään pitkään aikaan. Ensimmäistä kertaa vaate pisti kunnolla mietityttämään. Hintaa löyty parinsatasen eestä. Oliko se takki niiin hyvä ja hieno, että siitä vois muka maksaa parin kokonaisen työpäivän palkan? Viikko siinä meni pähkäillessä mallaillessa. Mun oli esiteltävä takkia viidelle eri henkilölle ja kuulla positiivinen vastaus jokaiselta ennen kun sain tehtyä päätöksen. En ollut ihan sata varma näyttikö se muidenkin silmään yhtä hyvältä kuin omaani. Ilmeisesti näytti, sillä lopulta takki lähti Stadiumista kotiin. Rento, lämmin, tuulen ja vedenkestävä, tyylikäs ja ihana. Miten noi kaikki ees voi olla samassa paketissa?! En oo katunu päivääkään tätä ostosta. Ensimmäistä kertaa multa tultiin jopa kysymään, että mistä toi sun takki on (!!!!) haha, jeiij!   ps. kuvissa näkyvät uggelit on ostettu Turkista. Aitoa nahkaa ja ihanaa babylampaan karvaa. Oon käyttäny noita valehtelemmatta syksystä lähtien niinsanotusti heeelatiiden ja ne on vieläkin ihan uskomattoman hyvässä kuosissa. Go Turkey!





tiistai 16. joulukuuta 2014

THE RIPSITUPSUT

Here we go. Paljon puhutut ripsitupsut. Tää postaus on nyt roikkunu tuolla luonnoksissa monta viikkoa, ja edelleen ihan ällöttää julkasta tää näitten surkeitten kuvien takia, mutta täältä tulee! Mitä tarvitset? Ripsitupsuja (kuvassa Revlonin, ostettu Tokmannilta), hyvää liimaa (suosittelen Revlonia!!), pinsetit ja peilin. Ennen aloittamista kannattaa lukaista nää vinkit:
1) Pese kädet ja kasvot (eritoten tietenkin silmät) kaikesta meikistä ja liasta perusteellisesti. Kuivaa hyvin, ripsiä myöten! Sen jälkeen asettaudu hyvin valaistetun peilin eteen tykötarpeinesi. 
2) Nappaa tupsu pinsettien väliin ja poista tahmapallo (haha en keksiny sanaa sille mönjälle mikä sen tupsun pitää tossa muovissa paikallaan) tupsun juuresta. Tupsu asettuu silmään paljon paremmin, kun sen poistaa. Eikä tuu semmosta ylimäärästä tavaraa sinne silmään muutenkaan. 
3) Valele liimaa esimerkiksi folion päälle ja dippaa ripsukkaa. Älä kahmaise hirveesti, sillä sitten kuivuminen kestää eikä ripsi ei asetu, vaan poukkoilee omilla teillään. Älä kuitenkaan nuukaile, koska silloin tupsu ei jää paikalleen vaan putoaa joko heti tai sitten heti huomenna. 

4) Sitten ehdottomasti tärkein vaihe. Se mihin asetat tupsun, on aikalailla kaiken a ja o. Jos laitat tupsun aivan omien ripsiesi juureen, on hyvin todennäköistä, että silmiäsi rupeaa kutittamaan ja hankaamaan. Ensimmäisinä öinä ripset jäävät yläluomiisi kiinni ja alkavat sojottaa yläviistoon. Not cool. Laita siis tupsut kuvanmukaisesti: selkeästi juurta kohden, mutta kuitenkin pienen välin jättäen. Itse laitan ripsitupsut aikalailla vaakatasoon, omien ripsieni jatkeeksi. Se näyttää siistimmältä silmän ollessa kiinni, ja jättää himppasen luonnollisemman lookin - tulisi nääs aika pitkät, jos laittaisi ylemmäksi tai viistoon. 
5) Lisää tupsuja rohkeasti jokaiseen pieneen väliin. Mulla käy aina niin, että laitan jotenkin liian vähän niitä tupsuja. Tossa alemmassaki kuvassa olin jo laittovaiheessa sitä mieltä, et nyt on hyvä.  Ja sitten kävi taas klassisesti: seuraavana päivänä lisäilin ja korjailin niitä. Jotenkin tuntuu, että yön aikana ne asettuu paikoilleen ja sitten huomaaki, et no voihan näitä vielä muutaman laittaa näyttämättä hämähäkiltä, haha. 



lauantai 13. joulukuuta 2014

MATKAKOOSTE

Kenelläkään matkakuumetta, ikävää lämpöiseen? Hep!! Täällä on ainakin. Vaikka kuinka kivaa onkin, kun vihdoin ja viimein satoi vähän enemmän lunta ja kaikki on kaunista, niin en kyllä pistäis pahakseni pientä piipahdusta auringon alle. Tässä teille vähän aurinkoa sunnuntaipäivään! Ja oli muuten aika homma tän videon kanssa, mitä nyt melkeen puolisen vuotta meni ennen kun matkalta kuvattuja viedoita sai edes auki, haha. Nyt aukes ja hätäpäissäni latasin ainoan editointiohjelman minkä tiesin (movie maker) ja leikkailin pätkät kokoon. Vinkkejä otetaan vastaan, ja suosituksia hyvistä editointiohjelmista kanssa! Enjoy!

torstai 11. joulukuuta 2014

UPDATE

Huhuu? Onko sielltä ketään? Minä täällä! Nyt on päivityksen paikka. Ei voi muuta sanoa kuin huhhuh. Aikamoinen syksy takana. Töitä, töitä ja töitä. Siinä sivussa vähän ammattikorkeakouluhakua ja parhaan ystävän ulkomaille lähettäminen. Sairastelua ja paljon perheen kanssa vietettyä aikaa. Pääsykokeet, synttärit ja uusi tukka. Panikointia tulevaisuudesta, välivuoden loppupuoliskon suunnittelua. Mielessä pyöri aupair-jutut, kausityöt Lapissa, muutto jonnekkin kaupunkiin mistä nyt sattuisi saamaan töitä. Mutta mitä kävikään..

Opiskelupaikan saaminen, sen vastaanottaminen. Huokaisu helpotuksesta. Asunnon etsiminen, asunnon löytäminen. Lopulta sen saaminen. Jännityksen tunnetta on siis riittänyt. Nyt voi hetken nauttia tästä turvallisuuden tunteesta. Kohtahan sitä on jo taas jännitettävä joutuuko sitä ryöstön tai väkivallan kohteeksi, kun muuttaa kaupunkiin. Sitten jännätään saako sitä kavereita ja miten osaa kulkea uudessa paikassa eksymättä sataa kertaa. Kaikesta menneestä ja tulevasta jännityksestä huolimatta täällä kirjottelee ihan älyttömän onnellinen tyttö. Pääsin ammattikorkeakoulun. Musta tulee sairaanhoitaja. WAU! Ei oo kuulkaa mikään itsestäänselväjuttu päästä opiskelemaan haluamaansa paikkaan. Kuukauden päästä asustan Lahdessa ja eka koulupäivä on aikalailla niillä näppäimillä. Soooo excited!! 


On niin ihana olla nyt. Kaikki alkaa olemaan aikalailla mallillaan. Tasan kahden viikon päästä oon vihdoin ja viimein saanu tän hetkisen työrupeaman päätökseen ja pääsen joulun viettoon. Mä niin ootan mamman tekemiä laatikoita (varsinkin imellettyä perunalaatikkoa.......) ja kinkkua!! Toivottavasti oon ollu kiltti tänä vuonna, jospa se pukkeli tois vaikka aterimet, ettei sormillaa tarviis syödä.. hih!