DIDRIKSONS

Ehkä paras ostos pitkään pitkään aikaan. Ensimmäistä kertaa vaate pisti kunnolla mietityttämään. Hintaa löyty parinsatasen eestä. Oliko se takki niiin hyvä ja hieno, että siitä vois muka maksaa parin kokonaisen työpäivän palkan? Viikko siinä meni pähkäillessä mallaillessa. Mun oli esiteltävä takkia viidelle eri henkilölle ja kuulla positiivinen vastaus jokaiselta ennen kun sain tehtyä päätöksen. En ollut ihan sata varma näyttikö se muidenkin silmään yhtä hyvältä kuin omaani. Ilmeisesti näytti, sillä lopulta takki lähti Stadiumista kotiin. Rento, lämmin, tuulen ja vedenkestävä, tyylikäs ja ihana. Miten noi kaikki ees voi olla samassa paketissa?! En oo katunu päivääkään tätä ostosta. Ensimmäistä kertaa multa tultiin jopa kysymään, että mistä toi sun takki on (!!!!) haha, jeiij!   ps. kuvissa näkyvät uggelit on ostettu Turkista. Aitoa nahkaa ja ihanaa babylampaan karvaa. Oon käyttäny noita valehtelemmatta syksystä lähtien niinsanotusti heeelatiiden ja ne on vieläkin ihan uskomattoman hyvässä kuosissa. Go Turkey!

THE RIPSITUPSUT

Here we go. Paljon puhutut ripsitupsut. Tää postaus on nyt roikkunu tuolla luonnoksissa monta viikkoa, ja edelleen ihan ällöttää julkasta tää näitten surkeitten kuvien takia, mutta täältä tulee! Mitä tarvitset? Ripsitupsuja (kuvassa Revlonin, ostettu Tokmannilta), hyvää liimaa (suosittelen Revlonia!!), pinsetit ja peilin. Ennen aloittamista kannattaa lukaista nää vinkit:

1) Pese kädet ja kasvot (eritoten tietenkin silmät) kaikesta meikistä ja liasta perusteellisesti. Kuivaa hyvin, ripsiä myöten! Sen jälkeen asettaudu hyvin valaistetun peilin eteen tykötarpeinesi. 

2) Nappaa tupsu pinsettien väliin ja poista tahmapallo (haha en keksiny sanaa sille mönjälle mikä sen tupsun pitää tossa muovissa paikallaan) tupsun juuresta. Tupsu asettuu silmään paljon paremmin, kun sen poistaa. Eikä tuu semmosta ylimäärästä tavaraa sinne silmään muutenkaan. 

3) Valele liimaa esimerkiksi folion päälle ja dippaa ripsukkaa. Älä kahmaise hirveesti, sillä sitten kuivuminen kestää eikä ripsi ei asetu, vaan poukkoilee omilla teillään. Älä kuitenkaan nuukaile, koska silloin tupsu ei jää paikalleen vaan putoaa joko heti tai sitten heti huomenna. 

4) Sitten ehdottomasti tärkein vaihe. Se mihin asetat tupsun, on aikalailla kaiken a ja o. Jos laitat tupsun aivan omien ripsiesi juureen, on hyvin todennäköistä, että silmiäsi rupeaa kutittamaan ja hankaamaan. Ensimmäisinä öinä ripset jäävät yläluomiisi kiinni ja alkavat sojottaa yläviistoon. Not cool. Laita siis tupsut kuvanmukaisesti: selkeästi juurta kohden, mutta kuitenkin pienen välin jättäen. Itse laitan ripsitupsut aikalailla vaakatasoon, omien ripsieni jatkeeksi. Se näyttää siistimmältä silmän ollessa kiinni, ja jättää himppasen luonnollisemman lookin - tulisi nääs aika pitkät, jos laittaisi ylemmäksi tai viistoon. 

5) Lisää tupsuja rohkeasti jokaiseen pieneen väliin. Mulla käy aina niin, että laitan jotenkin liian vähän niitä tupsuja. Tossa alemmassaki kuvassa olin jo laittovaiheessa sitä mieltä, et nyt on hyvä.  Ja sitten kävi taas klassisesti: seuraavana päivänä lisäilin ja korjailin niitä. Jotenkin tuntuu, että yön aikana ne asettuu paikoilleen ja sitten huomaaki, et no voihan näitä vielä muutaman laittaa näyttämättä hämähäkiltä, haha. 

MATKAKOOSTE

Kenelläkään matkakuumetta, ikävää lämpöiseen? Hep!! Täällä on ainakin. Vaikka kuinka kivaa onkin, kun vihdoin ja viimein satoi vähän enemmän lunta ja kaikki on kaunista, niin en kyllä pistäis pahakseni pientä piipahdusta auringon alle. Tässä teille vähän aurinkoa sunnuntaipäivään! Ja oli muuten aika homma tän videon kanssa, mitä nyt melkeen puolisen vuotta meni ennen kun matkalta kuvattuja viedoita sai edes auki, haha. Nyt aukes ja hätäpäissäni latasin ainoan editointiohjelman minkä tiesin (movie maker) ja leikkailin pätkät kokoon. Vinkkejä otetaan vastaan, ja suosituksia hyvistä editointiohjelmista kanssa! Enjoy!

UPDATE

Huhuu? Onko sielltä ketään? Minä täällä! Nyt on päivityksen paikka. Ei voi muuta sanoa kuin huhhuh. Aikamoinen syksy takana. Töitä, töitä ja töitä. Siinä sivussa vähän ammattikorkeakouluhakua ja parhaan ystävän ulkomaille lähettäminen. Sairastelua ja paljon perheen kanssa vietettyä aikaa. Pääsykokeet, synttärit ja uusi tukka. Panikointia tulevaisuudesta, välivuoden loppupuoliskon suunnittelua. Mielessä pyöri aupair-jutut, kausityöt Lapissa, muutto jonnekkin kaupunkiin mistä nyt sattuisi saamaan töitä. Mutta mitä kävikään..

Opiskelupaikan saaminen, sen vastaanottaminen. Huokaisu helpotuksesta. Asunnon etsiminen, asunnon löytäminen. Lopulta sen saaminen. Jännityksen tunnetta on siis riittänyt. Nyt voi hetken nauttia tästä turvallisuuden tunteesta. Kohtahan sitä on jo taas jännitettävä joutuuko sitä ryöstön tai väkivallan kohteeksi, kun muuttaa kaupunkiin. Sitten jännätään saako sitä kavereita ja miten osaa kulkea uudessa paikassa eksymättä sataa kertaa. Kaikesta menneestä ja tulevasta jännityksestä huolimatta täällä kirjottelee ihan älyttömän onnellinen tyttö. Pääsin ammattikorkeakoulun. Musta tulee sairaanhoitaja. WAU! Ei oo kuulkaa mikään itsestäänselväjuttu päästä opiskelemaan haluamaansa paikkaan. Kuukauden päästä asustan Lahdessa ja eka koulupäivä on aikalailla niillä näppäimillä. Soooo excited!! 

On niin ihana olla nyt. Kaikki alkaa olemaan aikalailla mallillaan. Tasan kahden viikon päästä oon vihdoin ja viimein saanu tän hetkisen työrupeaman päätökseen ja pääsen joulun viettoon. Mä niin ootan mamman tekemiä laatikoita (varsinkin imellettyä perunalaatikkoa.......) ja kinkkua!! Toivottavasti oon ollu kiltti tänä vuonna, jospa se pukkeli tois vaikka aterimet, ettei sormillaa tarviis syödä.. hih!